”Parhaillaan työskentelemme globaalien haasteiden ratkaisemisen parissa, kuten ympäristö ja sosiaalinen vastuullisuus”
– Calle Ramvall, laatu ja vastuullisuuspäällikkö

Mikä on tehtäväsi Norvidalla?vida?
Olen yhtiön laatu ja vastuullisuuspäällikkö. Tehtäväni on laatia selkeät vastuullisuusvaatimukset, jotka ovat tärkeitä meille ja asiakkaillemme. Näihin kuuluvat niin eläinten olot kuin ympäristön ja sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmat, elintarviketurvallisuutta unohtamatta. Huolehdin siis, että koko toimitusketju on turvallinen. Tehtäviini kuuluu myös huolehtia, että kaikki toimittajamme täyttävät heille asetetut vaatimukset.
Kuinka se onnistuu?
Muodollisuuksia ja rutiineja valvovat ensisijaisesti ulkoiset tarkastajamme. Minun vastuullani on esimerkiksi käynnit tuottajien luona. Norvida tekee tarkastuskäyntejä kaikkiin kohteisiinsa vähintään joka toinen vuosi.
Sehän kuulostaa aivan salapoliisityöltä?
Kieltämättä töiden välillä on varmasti joitakin yhtäläisyyksiä. Aivan kuten salapoliisityössäkin, myös tässä työssä kokemus on ratkaisevassa asemassa. En vilkuile umpimähkään sinne tänne, vaan tiedän jo etukäteen mihin seikkoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Saatan esimerkiksi mennä sinne, minne minun ei odoteta menevän. Miltä näyttää vaikkapa veitsien pesupisteessä? Myös visiitti rehuvarastoon kannattaa aina – rehusäkkien sisällysluetteloiden on luonnollisesti vastattava karjan ravinnolle asettamiamme vaatimuksia.
Minkä valvominen on kaikkein vaikeinta?
Naudan- ja lampaanlihan tuotannon valvominen on haastavampaa kuin esimerkiksi kananlihan. Viimeksi mainittu noudattaa yleensä samaa mallia joka puolella, kun taas naudan- ja lampaanlihan tuotanto on monimutkaisempaa ja voi vaihdella paljonkin. On olemassa useita eri tapoja harjoittaa lihantuotantoa ja saada hyviä tuloksia. Tähän vaikuttavat muun muassa luonnon tarjoamat edellytykset. Ilmasto, kasvillisuus ja monet muut asiat vaihtelevat sen mukaan, missä tilat sijaitsevat ja kuka niitä hoitaa.
Mistä taitosi ovat peräisin?
Olen agronomi ja opiskellut yliopistossa maataloustiedettä. Vartuin eteläisessä Ruotsissa kasvien viljelytilalla, joten uravalintani oli varsin luonnollinen. Työskentelin valmistuttuani Ruotsin maatalousvirastossa ja sen jälkeen 10 vuotta Scanilla. Siellä ollessani tapasin Johan Hållbusin, Norvidan nykyisen toimitusjohtajan. Hän palkkasi minut Norvidaan, ja nyt olen työskennellyt täällä jo lähes 20 vuotta.
Jos ajatellaan lihaa ja vastuullisuutta, onko moni asia muuttunut sinä aikana?
Kyllä, täytyy myöntää. Kaikesta on tullut paljon monimutkaisempaa. Huomioitavia asioita on paljon enemmän. Aikaisemmin keskityttiin ennen kaikkea eläinten hyvinvointiin ja paikallisiin ympäristökysymyksiin. Nyt sosiaaliset kysymykset ovat yhtä tärkeitä. Ja tietenkin maailmanlaajuiset kysymykset, kuten ilmasto.



Millaisena näet tulevaisuuden?
Ilmasto on varmasti se kaikkein tärkein kysymys. Mutta myös elintarvikehuolto tulee olemaan isossa roolissa. Meidän on luotava kestävä järjestelmä, joka takaa elintarvikkeiden saatavuuden koko maapallon väestölle. Järjestelmän on oltava sekä kestävä että vastustuskykyinen esimerkiksi ilmaston ja sääolosuhteiden muutoksille, taudeille ja muille uhkatekijöille. Mielestäni eläimillä on tärkeä paikka tässä järjestelmässä, jos kasvatamme niitä sellaisilla maa-alueilla, joita ei voi käyttää suoraan ihmisille tarkoitettujen elintarvikkeiden tuotantoon.
Olet varmastikin vieraillut valtavan monella tilalla ympäri maailmaa. Mikä käynti on ollut kaikkein kiinnostavin?
Tuohon on vaikea vastata. Suuriin tuotantolaitoksiin tutustuminen esimerkiksi Brasiliassa tai Kanadassa on erittäin kiinnostavaa. Nämä yritykset ovat äärimmäisen taitavia yhdistämään vastuullisuuden ja tehokkaan, suuren mittakaavan tuotannon. Toisaalta nautin myös vierailuista espanjalaisille Iberico-tiloille. Nämä tilat ovat usein pieniä omavaraistalouksia, joiden noin 200 possua saavat laiduntaa vapaina. Tiloilla saatetaan toimia ja työskennellä täsmälleen samalla tavalla kuin 200–300 vuotta sitten.
Och var har du ätit din allra godaEntä missä olet nauttinut kaikkein herkullisimman liha-ateriasi?
Uruguayssa on loistavia grilliravintoloita. Eräänä iltana Kansas Cityssä päätimme kollegani kanssa lähteä kulman taakse pizzalle. Olimme väsyneitä ja halusimme palata mahdollisimman nopeasti hotellille nukkumaan. Valitsimme vaatimattoman näköisen ravintolan, jolla ei ollut edes ruokalistaa. Mutta kun istuimme pöytään, itse ravintolan kokki tuli luoksemme työntäen vaunua, jolle hän oli asettanut esille uskomattoman hyvää lihaa. Hän piti perusteellisen esitelmän sen alkuperästä: mistä liha oli peräisin, miten kyseisellä tilalla työskenneltiin sekä valtavan määrän muuta taustatietoa. Sitten saimme itse valita esillä olevista vaihtoehdoista, mitä kokki meille valmistaisi. Kokemus oli unohtumaton – ravintolatila, kokki, raaka-aineet, ruoka, viini. Juuri tämä kertoo mielestäni olennaisen ravintoloista. Voin grillata herkullista lihaa kotonakin, mutta ravintolan tarjoama kokonaisvaltainen kokemus on jotakin täysin ainutlaatuista.
Mikä ruhonosa on suosikkisi?
Entrecôtessa on paljon makua ja sen valmistaminen on varsin helppoa, joten se on hyvä valinta, jos haluaa pelata varman päälle. Etelä-Amerikassa voi joskus tilata ”cejaa”, mikä tarkoittaa entrecôten ulointa osaa. Tätä uskomattoman mureaa ja maukasta ruhonosaa en ole koskaan saanut Ruotsissa. Iberico-possun vastine on nimeltään ”pluma”. Se on myös herkullista, ja sitä meillä Norvidalla on aina valikoimissamme.
Lopuksi: kerro meille paras grillausvinkkisi?
Suosittelen käyttämään pallon muotoista hiiligrilliä, johon saat luotua kaksi ”aluetta”. Näistä toinen on hehkuvan kuuma ja toinen viileämpi. Itse käytän usein ”reverse sear” -tekniikkaa. Tässä kypsennystavassa liha grillataan ensin epäsuoralla lämmöllä lähes valmiiksi. Sitten nostan lihan pois grillistä ja annan sen tekeytyä hetken. Tämän jälkeen viimeistelen kypsennyksen erittäin kuumalla hiilloksella, mikä loihtii lihaan täydellisen pinnan. Lihan voi kypsentää myös päinvastoin, mutta tämä tapa on mielestäni kaikkein paras.
